Puutarhaunelmia

Minä rakastan puutarhatöitä! Mikään ei ole ihanampaa kuin työntää kädet multaan, asetella kiviä ja ihailla omien kätten jälkiä. Olen melkein enemmän innoissani uudesta pihasta kuin talosta 😉 Kenties siksi, että kukkapenkeistä ymmärrän enemmän kuin taloista.

Onneksi tapasimme Marittan ja hänen kanssaan olemme suunnitelleet meille ihanaa pihaa. Maritta pitää blogia  nimeltä Tallisillalla, jossa hän kertoo mm. asuntomessuille suunnittelemistaan pihoista.

Tässä Marittan tekemä suunnitelma meidän pihaan ❤

Havainnekuva Etupiha (002)

 

 

p

 

Vaan hetki vielä menee siihen, että pääsee kädet uuden kodin pihamultiin työntämään 😉
Ensi kesänä pihapuuhia tehdään täällä Kettumäellä.

 

Ajatuksia…

Hei!

Olen Siiri, perheen nuorin, sekä ainoa lapsi, joka muuttaa uuteen kotiin.

Kuulin suunnitelmasta ensimmäisen kerran, kun äiti pyysi minua mukaan katsomaan tonttia. Olin todella innoissani projektista, vaikka en ajatellut sen oikeasti toteutuvan.

Myöhemmin, kun asiat alkoivat edetä ja muuttaminen oli varmaa, innostus heikkeni ja aloin miettiä muuttamisen huonoja puolia. En ole koskaan asunut missään muualla ja tykkään nykyisestä asuinpaikastani paljon, eikä Koria siksi aluksi hirveästi kiinnostanutkaan. Kaverit jäävät Kuusankoskelle ja joudun luopumaan nykyisistä ihan mahtavista naapureista ja todella hienosta talosta. Täällä kaikki on lähellä ja Korian kodissa matka esimerkiksi kauppaan on paljon pidempi.

Jonkun ajan kuluttua kuitenkin tajusin, että olemme joka tapauksessa muuttamassa ja on turhaa ajatella vain kaikkea, mikä voisi muuttua huonompaan. Päätin, että näillä näkymin tulen käymään lukion Kuusankoskella ja ajan mopokortin. Jolloin minulla on syy, sekä keino päästä Kuusankoskelle ja kavereiden luo. Korialle tulee hieno talo, hienolle paikalle ja varmasti sielläkin on mukavat naapurit. Innostus uudesta kodista lopulta palasi ja haluan olla mahdollisimman paljon mukana projektissa.

-Siiri

 

 

Pesästä lentäneen linnun ajatuksia vanhan kodin myymisestä ja uuden rakentamisesta

Olen perheen vanhin lapsi ja asunut poissa kotoa jo useamman vuoden. Vanhempieni talonrakennussuunnitelmia olen seurannut sivusta hieman ristiriitaisin tunnelmin. Talo, jossa he nyt asuvat on myöhäislapsuuteni ja nuoruuteni koti. Melkein kaikki muistoni kodista liittyvät tähän taloon. Tunnetasolla yhteyteni tähän taloon on siis suuri ja siksi heidän halunsa muuttaa pois herättää jopa hieman surua. Vaikka en enää asu kotona, on tämä talo silti minun kotini. Uudesta talosta tuskin muodostuu minulle samanlaista kotia kuin tämä on.

Aluksi inhosin ajatusta siitä, että he myisivät pois tämän talon ja muuttaisivat takaisin Korialle. Uskoin pitkään, että kyse on pelkästä ajatusleikistä. Onhan muuttamisesta nyt puhuttu ennenkin! Pikkuhiljaa taloprojekti on kuitenkin muuttunut hyvin konkreettiseksi: on alettu tehdä suunnitelmia, käyty tontilla, suunniteltu talon ulkoasua ja sisätiloja, eikä aikaakaan kun ruvettiin myös myymään pois nykyisiä huonekaluja. Vuodessa asiat ovat edenneet todella nopeaa tahtia ja ajatusleikki on muuntautunut oikeaksi suunnitelmaksi, jonka lopullinen toteutuminen on päivä päivältä lähempänä.  Tämä talo taitaa siis todellakin olla menneen talven lumia – meidän perheelle. Uusi tulevaisuus uudessa kodissa odottaa ja odotukseen sisältyy paljon intoa sekä suuria suunnitelmia.

Jopa siinä määrin, että se into on hiljalleen alkanut tarttua minuunkin.

Alue, jolle he taloa rakentavat on todella kaunis. Olemme aina asuneet lähellä jokea, mutta nyt sen rannalle voi harppoa vain muutamalla askeleella. Talosuunnitelma on hieno ja todella vanhempieni näköinen. Heille projekti on ainutlaatuinen. Sen sijaan, että he olisivat muuttamassa mihin tahansa taloon, he rakennuttavat omansa. Talosta tulee heidän kotinsa. Ajatus tästä talosta luopumisesta ei siis tunnu enää niin pahalta; olenhan minäkin muuttanut pois ja siirtynyt tästä kodista jo eteen päin. Nyt on vanhempieni vuoro. Ja sitä paitsi uudesta talosta on tulossa upea!

Muistot vanhasta kodista eivät katoa, vaikka perheeni ei täällä enää asuisikaan. Eikä hyvien muistojen tekeminen loppujen lopuksi riipu paikasta. Edessä on uusi talo, uudet kujeet, uudet muistot ja uudet tarinat kerrottaviksi. Itseasiassa minulta on sieltä jo yksi mieleenpainunut muisto. Viime kesänä siskoni ja tätini kanssa haimme pizzat ja menimme myöhäisillan hämärässä tontille pizzapiknikille. Oli liian pimeää syödä, mutta kaikesta huolimatta meillä oli todella hauskaa!

Vaikka edelleen fiilistelen vanhaa kotiseutua haikein mielin, alkaa into perheeni puolesta tulla vastahakoisuuden tilalle. En melkein malta odottaa, että pääsen näkemään heidän uuden kotinsa valmiina.

Toivon siis perheelleni onnea talonrakennukseen ja vanhan kodin myymiseen!

 

♥: Tua

Arpa on heitetty

 

2.jpg

24.5.2017
 ”Arpa on heitetty, sinne meni” 
Haimme siis rantakorttelin tonttia Pioneeripuistosta, Kouvolan asuntomessualueelta. 
Ja juhannusviikolla kuulimme, että olimme saaneet tontin, jota olimme hakeneet.

Kesän mittaan seurasimme muutostöitä paitsi omalla tontilla, myös koko Pioneeripuiston alueella. Ja Siiri kävi kavereiden kanssa piknikillä ”omalla tontilla”!

22222016_736000369921819_2503519605536170877_n

22366827_736000416588481_8806391443771687076_n

22279631_736000499921806_555070625668888543_n

Siitä se ajatus sitten lähti

22308898_735922279929628_1399272802200943796_n
12. Maaliskuuta 2017 toivoin: 
”Saisinpa uuden kodin, jonka ikkunoista näkyisi joki  Siin mie sit vaan istuisin ikkunan ääressä ja kattelisin kun laineet liplattaa auringonsäteiden tanssahdellessa niillä….”

Ei löytynyt valmiina sopivaa kotia, mutta löytyi Kotiin-lehti, jossa oli tontti!
Samana päivänä kävimme katsomassa tonttia ja sen jälkeen ei ollut mahdollisuutta enää perääntyä 

Tero lähti työmatkalle ja me naisväki saimme ohjeen valita sopiva talo ja ottaa yhteyttä sen toimittajaan. Seuraavana päivänä katselimme Siirin kanssa talojen kuvia, valitsimme niistä kolme kauneinta ja laitoimme toimittajille sähköpostia. Vastaukset ohjasimme Terolle ja siirsimme näin lopullisen valinnan hänelle.

Jokusen viikon päästä olikin jo ensimmäinen tapaaminen Desintalon kotiräätälin kanssa.  Ja tähän taloon ihastuimme. Joskin se räätälöinnin jälkeen on aika eri näköinen isoine parvekkeineen ja terasseineen 🙂